perjantai 2. tammikuuta 2009

Sparta

Tämä on ensimmäinen teksti, joten on parasta hieman esittäytyä ja esitellä. Olen 39 –vuotias kiinan kielen ja kulttuurin opiskelija Helsingin Yliopistolla. Perheeseen kuuluu Iiris, 4 –vuotias tyttö, sekä Saara, vaimo. Yleisesti olen kiinnostunut yhteiskunnasta, kielestä, historiasta ja kulttuurista. Harrastan musiikin kuuntelua, elokuvien diggailua, juoksua, kirjoittamista ja lukemista.


Tämän blogin ajatuksena on rohkaista ihmisiä keskustelemaan niitä näitä aiheesta kuin aiheesta. Keskusteluissa ei ole koskaan pakko olla asiantuntija, riittää että omaa yleissivistyksen tapaisesti joitakin tietoja. Suomalaisessa keskustelu- kulttuurissahan on toisinaan se ikävä tapa, että keskustelija teilataan oitis, jos hän ei omaa tohtorin väitöskirjan tasoisia tietoja aiheesta.


Mutta mistä puhuttais? Vastauksena yritän tarjota noin kerran viikossa joitakin puheenaiheita ja samalla kevyen johdatuksen aiheeseen. Varsinaisessa tekstissä käsitellään jokin asia laajemmin. Tekstin jälkeen ”lastuja” osiossa on pari kolme lyhyttä knoppia jostakin muusta. Tekstin sisälle laitan linkkejä niille, jotka haluavat syventää tietojaan. Muutenkin pyrin laittamaan esille lähteitä. Mutta, arvoisat lukijat, pitemmittä puheitta, ensimmäinen blogi:


Puhutaanpa Spartasta. No, useinhan tämä aihe ei ponnahda spontaanisti esiin ja se voi tuntua vähän oudolta, akateemiselta tai kuivalta. Toisaalta puhe voi joskus kääntyä antiikin Kreikkaan. Siitä puhuttaessa viitataan usein Ateenaan jolloin puheenaihetta voikin kätevästi laventaa muistuttamalla siitä, että oli niitä kaupunkivaltioita muitakin. Näistä helpoiten muistaa Spartan, ja puhumalla Spartasta voi keskustelua johdattaa eteenpäin. Samalla voi antaa itsestään sivistyneen kuvan. Siitä ei ole haittaakaan…


Sparta oli Ateenan merkittävin liittolainen ja vastustaja. Ateena kukistui lopulta Spartalaisten toimesta ja Spartan imperiumin kohtaloksi koitui puolestaan Makedonian nousu. Tilanteet olivat vaihtelevia antiikissakin. Sparta on jättänyt länsimaisiin kulttuureihin lähes yhtä merkittävän perinnön kuin Ateena. Silti Sparta muistetaan huonommin.


Ateenan perintöä ovat tietenkin demokratia ja vapausihanteet. Kuten adjektiivista spartalainen voimme todeta, on Spartan perintö ­­ – Nykysuomen sanakirjan mukaan – kuv. ankara, yksinkertainen ja karu. Jos Ateenan vapaita miehiä kiinnosti filosofia ja kaupankäynti, he olivat toisin sanoen sanan ja ajatuksen ihmisiä, niin Spartalaiset olivat tässä mielessä yksitotisempia. Heitä kiinnosti lähestulkoon vain sota ja siihen valmistautuminen. Miksikä lähestulkoon? No, he olivat kiinnostuneita myös musiikista, lähinnä kuorolaulusta, sekä tanssimisesta. Muistinko muuten mainita, että antiikin hurjimmat soturit olivat, totta kai, pitkätukkaisia ja homoseksuaalisuuteen taipuvaisia. Ja pitivät tanssimisesta. Kannattaa siis miettiä tarkasti, mitä tarkoittaa sillä, että pitää yllä spartalaisia ihanteita.


Mitä sanan Sparta johdannaisia tulee mieleen? Johdannaisten etsiminen sanalle on muuten kätevä tapa pitää yllä keskustelua. Ensimmäisenä mieleen tulee Spartacus, kuuluisa orjien kapinan johtaja, myös Stanley Kubrickin elokuva. Hän ei saanut nimeään suoraan Spartasta, vaan sen arvellaan tulleen Mustanmeren kreikkalaiskolonioiden kuningashuoneelta. Entäpä Spartakiadit? Ne olivat muinaisen Neuvostoliiton ja ns. Punaisen urheiluinternationaalin epäonnistunut yritys korvata aristokraattiseksi koetut Olympialaiset työläisten kansainvälisellä kisalla. Spartakistit? Sehän on Saksassa 1917 syntynyt äärivasemmistolainen ryhmä.


Vasemmiston viehätys spartalaisuuteen nousee edellisistä esimerkeistä esiin. Tämä tulee ilmeisesti sekä Kreikan Spartasta, että Spartacuksesta. Spartacushan johti orjien kapinaa, selvästikin hyvin vasemmistolaista. Ankaran Spartan taas katsottiin olevan vastakohta Ateenan pehmeälle aristokraattisuudelle. Tämä on virhe siksi, että Sparta oli myös aristokraattisen eliitin johtama valtio.


Länsimaisessa traditiossa ihaillaan monessa muodossa Ateenan perinteen lisäksi Spartan perintöä. Spartalla on ollut vaikutuksensa niin Rooman kuin Brittiläisenkin imperiumin ihanteisiin. Päivänselvää on myös se, että kaikkien maiden armeijoissa ihannoidaan spartalaisten askeettisuutta ja kurinalaisuutta.


Mutta tiesittekö, että sana ”lakonisuus” johtuu myös kautta rantain Spartasta? Muinaiset kreikkalaiset kutsuivat Spartaa nimellä Lakedaimon ja tämä alue onkin nyky- Kreikan Laconia niminen provinssi. Eli lakonisuus olisi jotenkin perispartalaista. Kysehän on tietenkin eräästä ominaisuudesta, joka pyrittiin istuttamaan jokaiselle spartalaiselle lapselle. Spartalaisen tuli osata vastata kysymyksiin ja keskustella mahdollisimman lyhyesti ja nasevasti, sotilastyylille uskollisesti. Todellisia jaarittelevien Ateenalaisten vastakohtia tässäkin mielessä.


Tämän ensimmäisen blogin aihe on antiikin maailmasta. Vaan ei pidä huolestua – eikä kyllästyä. Jatkossa ei ole tarkoitus liikkua vain ns. akateemisessa maailmassa. Blogeja on luvassa arkisemmistakin asioista. Tosin, kuten sivupalkissa mainitsen, julkkiksista ja urheilusta tuskin tulee blogeja. No ehkä joskus urheilusta. Esimerkiksi ensi kerralla ajattelin kirjoittaa populaarimusiikista, mutta mistä lajista, siitä kuulette ensi viikolla…


Lastuja:


Rakkaus on ruma sana, sen tiesi jo Alangon Ismokin. Uusimman käsityksen mukaan ”rakas” olisi lainasana ja juontuu kantagermaanin sanasta ”frakaz”, joka tietenkin tarkoittaa ahnetta ja himokasta. Mistä muuten juontuu Helsingin slangin sana ”fragis”? Sehän tarkoittaa tappelua.


Kiinalaiset ottavat konkreettisesti silmän käteensä ja katsovat. Katsomista tarkoittava merkki ’kan’ koostuu merkeistä ’shou’, käsi ja ’mu’, silmä.


Laittakaahan muuten ehdotuksia, korjauksia ja täsmennyksiä tulemaan niin keskustellaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti