Televisio

Mikä olisikaan kahvipöytiemme puheenaiheiden yleisemmästä päästä ellei televisio ja ohjelmatarjontansa. Sen sijaan, että jatkuvasti valiteltaisiin tv-ohjelmien heikkoa laatua, mikä on vain vanhan totuuden toistamista, voi keskustelun kääntää uusille yleville aiheille arvuuttelemalla television varhaisinta esiintymää. Monet muistaisivat television esiintyneen ensimmäistä kertaa vuoden 1936 Berliinin kesäolympialaisissa. Väärin, väärin, väärin! Tämän blogin lukija saa nyt armoitetun mahdollisuuden päteä pänttäämällä huolellisesti seuraavan lauseen. Television keksijä ja ensimmäisen televisiokuvan taltioija vuodelta 1925 on skotlantilainen John Logie Baird. Tiettävästi ensimmäisen valituksen tv-ohjelmien heikosta laadusta esitti Bairdin vaimo vuonna 1925 kysymällä ”eikö sieltä tulisi mitään parempaa?”.

Varhaiset televisiotaltioinnit eivät todellakaan näytä kovin kummoisilta, joten aihetta valittamiseen löytynee. Maailman ensimmäisessä televisiotallennuksessakin esiintyy varsinainen puupää. Olivathan nämä toki vasta kokeiluja ja kaikenlaiset lastentaudit vaivasivat. Syy oli mekaanisessa laitteistossa, josta siirtyi tallennukseen kaikenlaista vääristymää ja tärinää. Toisaalta kuvan laadun heikkous selittyy osaksi Bairdin käyttämällä 30 -juovan tekniikalla. Pian jo HDTV:n myötä historiaan siirtyvässä PAL-järjestelmässähän ruudussa päivittyy 576 lomitettua vaakajuovaa. Suttuisesta kuvanlaadusta huolimatta BBC lähetti vuosina 1929-1932 ensimmäiset televisiolähetyksensä Bairdin 30 -juovan tekniikalla. Lähetykset olivat radiolähetysten rinnakkaiskanavalla ja kotona tarvittiin radion lisäksi Televisor lisälaite. Eli huomasitteko? TV-lähetyksissä oli heti mukana ääni. Ensimmäinen virallinen äänielokuva, Jazzlaulaja oli julkaistu vasta 1927 ja vuonna 1929 elokuvan äänitekniikka oli vielä lapsenkengissään, mutta olihan kuva tietysti noin miljoona kertaa terävämpi. Mainittakoon muuten vielä, että ensimmäiset televisio-ohjelma-arvostelut kirjoitettiin lehtiin jo 30 –luvulla.

Aina kun käydään keskustelua ensimmäisistä keksijöistä on tietysti korrektia mainita ettei varhaisuus tai ensimmäisyys ole täytisen varmaa. Historian tutkimuksessa todellisuus on aina hitaasti täydentyvä kokonaisuus. On mahdotonta sanoa kuka oikeasti ja tyhjentymättömästi olisi jonkin laitteen keksijä. Besserwisseriyden vaikutelmaa voikin tässä tapauksessa vaimentaa mainitsemalla joitakin televisiokeksinnän edeltäjiä. Esimerkiksi saksalainen Paul Nipkow kehitti 1883 Nipkowin levyksi kutsutun skannausperiaatteen, jolla parannettiin 1800 -luvun faksien toimintaa. Jo 1846 Alexander Bain oli puolestaan kehittänyt kuvansiirron, eli faksauksen silloisen lennätinjärjestelmän tekniikalla. Television kehittäjiä ja pioneereja löytyy mm. USA:sta, Kanadasta, Neuvostoliitosta, Japanista, Saksasta ja Unkarista. Jos keneen nationalismin puuska iskee, niin varmasti löytää itselleen jonkun sopivan televisiopioneerin. Mutta kuinka sitten voidaan sanoa, että juuri Baird on ”keksinyt” television?

Nykyisen tietämyksen mukaan Baird oli ensimmäinen, joka julkisesti esitti toimivan televisiojärjestelmän, eli hän todistettavasti ensin kuvasi ja toisti ilman filmin väliintuloa. Bairdin luomia ovat myös maailman ensimmäiset (löydetyt) televisiokuvan tallenteet. Nämä ovat ihan tavallisia 78rpm gramofonilevyjä, joista asianmukaisella laitteistolla saadaan esille karkeita tv-kuvia. Tutkimus- ja restaurointityön näistä levyistä teki skotlantilainen herrasmies nimeltään Donald F McLean, jonka ansiokas luento on tässä netitse nautittavissa. Ja jotta uljaan keksijämme tarinamme kuulostaisi vielä poskettomammalta voidaan edelleen todeta, että Baird kehitti toimivat prototyypit infrapunakamerasta, väri-tv:stä, 3D-tv:stä, videotykistä ja oli vielä huhujen mukaan mukana kehittämässä tutkaa Toisen maailmansodan aikana. Kaiken tämän hän teki vielä kustannustehokkaasti, luoden mahdollisimman edullisia kokonaisratkaisuja koko tekniselle järjestelmälle. Melkoisen visiönäärinen virittelijä. Jos muuten itse olet harrastukseltasi tai ammatiltasi elektroniikka- tai televisioalan toimijoita ja harrastuneisuutta löytyy yli keskitason, niin tästä löydät ohjeet Bairdin 30 juovaisen televisiolaitteen rakentamiseen. Youtubesta on vielä löytyvillä videoita, joissa näiden projektien aikaansaannoksia voi ihailla.

Miksi emme ole muuten katsoneet televisiota katkeamattomasti 1930 –luvulta lähtien? Syitä on varmasti useita, mutta ne ovat tietenkin varsin yleispäteviä, eli emme voi varmasti tietää. Ensinnäkin eiväthän varhaiset tv-lähetykset olleet mitenkään visuaalisesti häikäiseviä, valkokankaalta sai nautittavakseen varsinaista aikakautensa HD-kuvaa. Ja jos muistatte, niin 30 –luvulla oli eräskin lama, joka on varmasti rajoittanut tätä kotitalouksien ostovoimaa. Ei vastaanottajia, ei lähetyksiä. Siviilipuolen tekniset kehittelyt puolestaan katkaisi Toinen maailmansota. Niinpä varsinainen television valtakausi alkaa vasta 50 –luvun alusta jolloin vähitellen yksi jos toinenkin maa nousee sodan aiheuttamasta lamasta. Suomen televisioituminen vauhdittui sitä mukaa kun yksityiskotien taloudellinen tilanne kohentui. Televisio ja elokuva ovat siitä lähtien olleet toistensa haastajia ja kirittäjiä. Elokuva kehitti vastaiskuksi tv:lle värielokuvan, mikä pakotti myös tv-asemat siirtymään parhaansa mukaan värilähetyksiin. Tähän vastasi elokuva tuomalle esille entistä huikeampia laajakangasformaatteja ja 3D -tekniikan.

TV:n kuolemaa onkin jo pitkään ennustettu. Muun muassa monet rocktähdet ovat tavan takaa tappaneet fyysisesti tuon paheen ja hiipivän flegmatismin epäjumalan. Milloin on ladattu kuula kuvaputkelle, milloin paiskattu vastaanotin erilaisilla tyyleillä keikkahotellin ikkunasta, joskus jopa ensimmäisestä kerroksesta. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tv olisi toden teolla vaikeuksissa nuoremman sukupolven liikkuessa jo mieluummin internetissä. Internetin teknologia kun on erittäin mukautuva liikuttamaan vaikka minkälaista pakettia mistä vain ihan mihinkä vaan. Nähtäväksi jää se, mihin digitalisaatio ja muut tv:n vastaiskut tämän radiolaitteen tulevaisuutta johtavat. Totta on kuitenkin varmasti se, että kuolemaa julistetaan taajaan huomattavasti etuajassa, siinä missä menestystä usein jo toinen jalka haudassa.

Lastuja:

Kuten sivistyneet ihmiset tietävät sanan jälkiliite –fagi merkitsee jonkin syöjää ja se tulee kreikan sanasta phagos. Eli makrofagithan olivat niitä bakteereja syöviä soluja. Mitä sitten syö sarkofagi. No, sarko etuliite tulee kreikan sanasta sárks, joka merkitsee lihaa. Sarkofagi, eli arkku, syö siten lihaa. Mutta tiesittekö että myös sarkasmi sana johtuu kreikan sárks sanasta. Sen kantasana on sarkasmós, joka on johdettu sanasta sarkázein, joka on sananmukaisesti ’raadella, panna lihoiksi’. Brrr, lihan raatelua, silkkaa splatteria tämä sarkasmi.

Oletteko koskaan miettinyt mikä tai kuka siinä painajaisessa oikein painaa. Kielitieteellisten tutkimusten mukaan painajainen on ihmisiä yöllä vainoava olento, joka tulee yöllä istumaan ihmisten rinnan päälle painamaan, tukalaa oloa ja painajaisia aiheuttamaan. Mielenkiintoista on sekin, että edellä mainitut oireet vastaavat hyvin unihalvauksen oireita. No, jälleen yksi hyvä syy nukkua kyljellään.